Politiikassa on pakko keskittyä olennaiseen ja pelkistää sanoma siihen.
Jos ihmisille syntyy sellainen käsitys, ettei politiikan keinoin pysty enää vaikuttamaan, se on vaarallista.
” Demarit voisivat olla nykyistä enemmän köyhien asialla. ”
Ensimmäiseksi, päätöksentekijöiden ei pitäisi väheksyä kansalaisten huolia. Mikäli kansalaiset kokevat, ettei heitä oteta tosissaan ja etteivät heidän ja päätöksentekijöiden arjet kohtaa, kasvaa kuilu eliitin ja kansan välillä entisestään
--
Puheiden ja tekojen on vastattava toisiaan
--
Poliitikon ase on kieli
--
Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee voimia, jotka puolustavat tavallista ihmistä
--
Poliittinen työväenliike on kehittynyt oivalluksesta, jonka mukaan työläisten etuja ja oikeuksia kannattaa ajaa …
--
Olisiko nyt hetki edesauttaa kansankapitalismia, jonka myötä tavallisetkin ihmisetkin pääsevät osallisiksi pääoman tuotoista
--
Hyvinvointi yhteiskunta on vapauksien,
velvollisuuksien ja tasavertaisten
mahdollisuuksien yhteisö, jossa
oikeuksien ja vastuun tasapaino
toteutuu.
Kalevi Sorsa
teoksessa Ihmisiä, ilmiöitä ( 2000 )
--
Luottamus tai valvonta
Luottamus hyvä, kontrolli parempi, väitetään Leninin opettaneen hallinnon periaatteita bolsevikki-tovereilleen
--
Kapitalisti voi olla
Pääoman (eli
kapitaalin) omistaja, erityisesti pääoman tuotolla (korot, osingot, vuokrat tms.) eläjä, jonka ei tarvitse tehdä työtä elääkseen. Marxismin mukaan tällainen pääomatuloilla eläjä riistää
työläisiä eli proletaareja
-
Piru pesii yksityiskohdissa, sanoi J.K .Paasikivi aikoinaan
-
Poliitikot ovat vieraantunet elämästä, erityisesti kun puhutaan kokonaisvaltaisesta ihmistä koskevasta ymmärryksestä ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä. Keskuudessamme vallitsee enemmän henkinen kuin taloudellinen lama. Mutta onko päättäjillä lääkkeitä kyseiseen kriisiin? Vai pitäisikö kysyä pikemminkin, onko ylipäätään ymmärrystä siitä, että meillä olisi henkinen kriisi?
Nina Castén, Helsinki