Raha ei saisi määrätä kaikkea
Hallituksen ehdotus uusien ARA-asukkaiden tulorajojen tarkistuksesta viiden vuoden välein, tämä ei toisi valtiolle säästöjä vaan lisäisi sekä byrokratiaa että asumisen kustannuksia. Vuokralaiset ry:n mielestä tulorajatarkistus lisäisi kohtuuttomasti sitä taakkaa, jota pienituloiset kansalaiset joutuvat kantamaan tulevista leikkauksista.
Vuokralaiset ry nostaa esiin viisi merkittävää seikkaa, miksi tulorajatarkistusta ei pitäisi ottaa käyttöön kasvukeskuksissa, kuten hallitus esittää.
- Tulorajatarkistus ei kannusta asukasta kehittymään työmarkkinoilla, koska pienikin tulorajojen nousu voi johtaa kodin menettämiseen. Kodin sijainti vaikuttaa laaja-alaisesti aina myös lasten hoitopaikkoihin ja koulun käyntiin.
- Hallitus tavoittelee normien purkamista, mutta tulorajanormi on uusi normi, joka lisää työvoimakustannuksia ja siten asumisen kustannuksia, jotka jo nyt ovat kasvukeskuksissa kohtuuttoman korkeat. Asukkaat maksavat vuokrissa kaikki asumisen kustannukset.
- Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa ja nostaa siten väistämättä niiden vuokratasoa, joka jo nyt on kohtuuton. Tulorajanormin sijaan tarvitaan toimenpiteitä, jotka lisäävät asuntotuotantoa.
- Segregaatio lisääntyy eli alueet eriarvoistuvat, mitä pidetään yhteiskunnan kehittymisen kannalta vaarallisena ilmiönä. Maahanmuuton lisääntyessä segragaation ehkäiseminen on yhä tärkeämpi tavoite.
- Vuokra-asumisen maine tasavertaisena asumismuotona heikkenee. Vuokra-asumisen leimautuminen vain köyhimpien asumismuodoksi vie Suomea kohti luokkayhteiskuntaa.
- Nykyisissä ARA-kohteissa asuu eri tulotasoilla olevia asukkaita, mikä on todettu yhteiskunnan kannalta hyväksi asiaksi. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus ehdottaa toimenpidettä, jonka sekä asukkaat, kiinteistöjen omistajat että yhteiskuntapoliittiset asiantuntijatahot kokevat erittäin haitalliseksi. Vuokralaisten piirissä ehdotus koetaan jopa kiusaamiseksi.
Asumisen sietämätön kalleus
”Missä asuvat pien - ja keskituloiset, joita Espoon palvelujen
kehittäminen välttämättä tarvitsee?”
JOKAISELLA ON OIKEUS KOTIIN
Asuntomme lehti kirjoittaa , jäsenlehti 4 / 2013
Espoossa asukkaiden aktiivisuus näkyy vuokratasossa
Espoon Vuokralaisten puheenjohtaja Kari Karjalainen on pitkän asumisvaikuttajan uransa aikana nähnyt kuinka asukkaiden aktiivisuus näkyy suoraan vuokrakehityksessä. Kun asukkaat valvovat kuluja, omistajakin on tarkempi toimissaan.
Espoossa on jopa 37 prosenttia asunnoista erilaisia vuokra-asuntoja. Asukkaiden edunvalvonnasta pitää kaupungissa huolta Espoon Vuokralaiset ry.
20 euron jäsenmaksun maksamalla saa henkilökohtaista opastusta ja tarvittaessa jopa lakiasioiden neuvontaa. Mitä enemmän jäseniä yhdistyksellä on, sitä vaikutusvaltaisempi se on ja pystyy jäsenmaksutulojen avulla myös kertomaan vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnastaan enemmän.
Yhdistyksen internetsivut löytyvät osoitteesta www.esvry.com. Sivujen kautta voi myös liittyä jäseneksi.
Aktiivista vaikuttamista päättäjiin
- Ajankohtaisena ongelmana Espoossa on muun muassa korjaustoimintaan kerättävät ylimääräiset puskurit. Haluamme selvemmät pelisäännöt varautumisille niin, että asukkaat saavat tietää, mihin rahoja käytetään, painottaa Karjalainen.
Yhdistys on aktiivisesti valvonut myös yhteishallintolain ja kaupungin oman vuokralaisdemokratiasäännöstön toimivuutta. Ristiriitaisuuksista on raportoitu toimintaa valvovaan Asumisen rahoitus – ja kehittämiskeskus ARAan. Myös lakiuudistuksiin annetaan aina lausunto, jotta espoolaisten vuokralaisten kanta tulisi vahvasti esiin.
- Olemme aina tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin ja poliitikkoihin. Ongelmana on, että päättäjät ovat yleensä omistusasujia, joiden on vaikea ymmärtää vuokralaisten ongelmia. Me painamme kuitenkin päälle asioissa, mutta ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Asialinjalla on aina pärjännyt parhaiten, painottaa Karjalainen.
Kari itse on kerännyt kokemusta asuntopolitiikasta jo parin vuosikymmenen verran. Näköalaa on kertynyt muun muassa Espoon Kruunun ja Y-säätiön hallituksen jäsenenä. Hän toimii myös omassa talossaan aktiivisesti arjen asumisen asioiden hoitajana.
Raha ei saisi määrätä kaikkea
Yhdistyksessä ollaan nyt huolissaan myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon vähyydestä ja siitä, että yleishyödylliset toimijat hilaavat vuokria markkinahintaisiksi.
- Pidämme vaarallisena, että puhutaan aina vaan keskimääräisistä vuokrista. Kohtuuhintaisuudesta puhuminenkin on kuin löysä räkä eli kukin määrittelee sen itse. Pitäisi puhua siitä, millä hinnalla tavallinen ihminen tulee toimeen palkallaan ilman ylimääräisiä tukia.
Karjalainen on huolissaan myös siitä, että raha määrää tahdin. Heikolla lenkillä tehdään bisnestä ja samaan aikaan valtio tukee toimintaa. Harmistusta aiheuttaa myös se, että ammattiliitotkin ovat tässä asiassa hiljaa.
- Kenelläkään ei tunnu olevan visioita kehittää mitään uutta. Pitäisi olla vaihtoehtoja, jotta kansakunta voisi hyvin, painottaa Karjalainen.
Yhdeksi vaihtoehdoksi Karjalainen itse esittää sitä, että ARA antaisi myös asukkaille itselleen mahdollisuuden osallistua pienellä taloudellisella panostuksella yleishyödylliseen asuntotuotantoon.
Teksti: Päivi Karvinen